Porvarillisen oikeuden kategorioiden (nimenomaan kategorioiden eikä joidenkin määräysten) kuoleutuminen ei lainkaan merkitse niiden vaihtamista uusiin, proletaarisen oikeuden kategorioihin, niin kuin arvon, pääoman, voiton ym. kategorioiden kuoleutuminen siirryttäessä laajasuuntaiseen sosialismiin ei tule merkitsemään arvon, pääoman, maankoron ym. uusien proletaaristen kategorioiden ilmaantumista.
Porvarillisten oikeuskategorioiden kuoleutuminen tulee mainituissa oloissa merkitsemään yleensä oikeuden kuoleutumista, ts. juridisen momentin asteittaista häviämistä ihmissuhteista. [...]
Yhteiskunta joka tuotantovoimiensa tilan vuoksi joutuu pitämään yllä vastikkeellisuussuhdetta työn menekin ja palkkauksen viilillä muodossa, joka muistuttaa vaikkapa vain etäisesti tavaranarvojenvaihtoa, joutuu säilyttämään myös oikeusmuodon. Vain tästä perusmomentista lähtien voidaan ymmärtää, miksi kokonainen joukko yhteiskuntasuhteita saa juridisen muodon. Kun sitä vastoin väitetään tuomioistuinten ja lakien olevan muka ikuisia sen tähden, että parhaankin taloudellisen hyvinvoinnin oloissa säilyvät eräät henkilöön kohdistuvat ym. rikokset, niin tällöin erehdytään luulemaan perusmomenteiksi toisarvoisia johdannaisia momentteja. Onhan porvarillinenkin etumainen kriminalistiikka päätynyt teoreettisesti vakaumukseen, että rikollisuudenvastaista taistelua sinänsä voidaan pitää lääketieteellis-kasvatusopillisena tehtävänä, jonka ratkaisemiseksi ei lainkaan tarvita lakimiestä »rikoksen tunnusmerkistöineen», lakikokoelmineen, »syyllisyyden» ja »täydel­isen tai vähentyneen syyntakeisuuden» käsityksineen eikä hänen herkkää kykyään nähdä erot osallisuuden, avunannon ja yllytyksen välillä. Kun tämä teoreettinen vakaumus ei ole vieläkään johtanut rikoslakien ja tuomioistuinten poistamiseen, niin syy on tietenkin vain siinä, että oikeusmuodon voittamiseksi tarvitaan paitsi siirtymistä porvarillisen yhteiskunnan rajojen ulkopuolelle myös perinpohjaista vapautumista tuon yhteiskunnan kaikista jäänteistä.
— Jevgeni Pašukanis: Yleinen oikeusteoria ja marxismi (1924)