Kansantaloustiede

• Lataa Kansantaloustiede (2. painos) [PDF, 30Mt, 639 sivua]
• Lataa Kansantaloustiede (3. painos) [PDF, 36Mt, 681 sivua]

 

---

 

Toisen painoksen sisällysluettelo:

• Ensimmäisen painoksen alkulause
• Toisen painoksen alkulause
• Johdanto

Ensimmäinen osa. Esikapitalistiset tuotantotavat

• I luku. Alkukantaisen yhteisön tuotantotapa. Ihmisyhteiskunnan synty — 15. Alkukantaisen yhteisön aineellisen elämän ehdot. Työkalujen kehitys — 16. Alkukantaisen yhteisön tuotantosuhteet. Luonnollinen työnjako — 18. Sukuyhteisöjärjestelma. Matriarkaalinen suku. Patriarkaalinen suku — 20. Yhteiskunnallisen työnjaon ja vaihdon synty — 21. Yksityisomistuksen ja luokkien synty. Alkukantaisen yhteisöjärjestelmän hajoaminen — 22.
• Alkukantaisuuden aikakauden yhteiskunnalliset käsitykset
• Lyhyitä yhteenvetoja
• II luku. Orjanomistuksellinen tuotantotapa. Orjanomistusjärjestelmän synty — 25. Orjanomistusjärjestelmän tuotantosuhteet. Orjien asema — 29. Vaihdon kehittyminen edelleen. Kauppa- ja koronkiskuripääoma — 32. Orjanomistuksellisen tuotantotavan ristiriitojen kärjistyminen — 33. Riistettyjen luokkataistelu riistäjiä vastaan. Orjakapinat. Orjanomistusjärjestelmän perikato — 35.
• Orjanomistusaikakauden taloudelliset katsomukset
• Lyhyitä yhteenvetoja
• III luku. Feodaalinen tuotantotapa. Feodalismin synty — 39. Feodaalisen yhteiskunnan tuotantosuhteet. Feodaaliherrojen harjoittama talonpoikien riisto — 42. Keskiaikainen kaupunki. Käsityöläisammattikunnat. Kauppiaskiltat — 45. Feodaalisen yhteiskunnan luokat ja säädyt. Feodaalinen hierarkia — 48. Feodaalisen yhteiskunnan tuotantovoimien kehitys — 50. Kapitalistisen tuotannon synty feodaalisen järjestelmän uumenissa. Kauppapääoman merkitys — 51. Pääoman alkuperäinen kasautuminen. Talonpoikien väkivaltainen karkotus mailtaan. Rikkauksien kasautuminen — 54. Maaorjatalonpoikien kapinat. Porvarilliset vallankumoukset. Feodaalisen järjestelmän perikato — 56.
• Feodalismin aikakauden taloudelliset katsomukset
• Lyhyitä yhteenvetoja

Toinen osa. Kapitalistinen tuotantotapa.

A. Esimonopolistinen kapitalismi

• IV luku. Tavarantuotanto. Tavara ja raha. Tavarantuotanto kapitalismin synnyn lähtökohtana ja yleisenä plirteenä — 64. Tavara ja sen ominaisuudet. Tavarassa olennoituneen työn kaksinainen luonne — 65. Yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Yksinkertainen ja yhdistetty työ — 67. Arvomuotojen kehitys. Rahan olemus — 68. Rahan tehtävät — 71. Kulta ja paperiraha — 75. Arvolaki on tavarantuotannon taloudellinen laki — 76. Tavarafetishismi — 78.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• V luku. Kapitalistinen yksinkertainen yhteistoiminta (kooperaatio) ja manufaktuuri. Kapitalistinen yksinkertainen yhteistoiminta (kooperaatio) — 79. Kapitalismin manufaktuurikausi — 81. Kapitalistinen kotityö — 83. Manufaktuurin historiallinen merkitys — 84. Talonpoikaisten jakautuminen. Siirtyminen veropäivätyötaloudesta kapitalistiseen — 85. Sisämarkkinain muodostuminen kapitalistiselle teollisuudelle — 87.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• VI luku. Kapitalismin konekausi. Siirtyminen manufaktuurista koneelliseen teollisuuteen — 88. Teollisuuden vallankumous — 89. Kapitalistinen teollistaminen — 92. Kaupunkien ja teollisuuskeskusten kasvu. Proletaarien luokan muodostuminen — 93. Kapitalistinen tehdas. Kone pääoman välikappaleena palkkatyön riistossa — 94. Suurteollisuus ja maatalous — 97. Kapitalistinen työn ja tuotannon yhteiskunnallistaminen. Koneiden käytön rajat kapitalismin aikana — 98.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• VII luku. Pääoma ja lisäarvo. Kapitalismin taloudellinen peruslaki. Kapitalistisen järjestelmän tuotantosuhteiden perusta — 101. Rahan muuttuminen pääomaksi — 102. Työvoima tavarana. Työvoimatavaran arvo ja käyttöarvo — 103. Lisäarvon tuottaminen on kapitalismin taloudellinen peruslaki — 104. Pääoma tuotannon yhteiskunnallisena suhteena. Pysyvä ja vaihteleva pääoma — 106. Lisäarvon suhdeluku — 108. Kaksi tapaa, joilla työn riiston astetta kohotetaan. Absoluuttinen ja suhteellinen lisäarvo — 109. Ylimääräinen lisäarvo — 110. Työpäivä ja sen rajat. Taistelu työpäivän lyhentämisestä — 112. Kapitalistisen yhteiskunnan luokkarakenne. Porvarillinen valtio — 113.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• VIII luku. Työpalkka. Työvoiman hinta. Työpalkan olemus — 116. Työpalkan perusmuodot — 118. Hiotusmenetelmään perustuvat työpalkkajärjestelmät — 120. Nimellis- ja reaalipalkka — 122. Reaalipalkan aleneminen kapitalismin vallitessa — 123. Työväenluokan taistelu työpalkan korottamiseksi — 127.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• IX luku. Pääoman kasautuminen ja proletariaatin kurjistuminen. Tuotanto ja uusintaminen — 129. Kapitalistinen yksinkertainen uusintaminen — 130. Kapitalistinen laajennettu uusintaminen. Pääoman kasautuminen — 132. Pääoman elimellinen kokoonpano. Pääoman keskittyminen ja yhteenkokoutuminen — 132. Teollisuuden vara-armeija — 134. Maatalouden liikaväestö — 136. Kapitalistisen kasautumisen yleinen laki. Proletariaatin suhteellinen ja ehdoton kurjistuminen — 137. Kapitalistisen tuotantotavan perusristiriita — 139.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• X luku. Pääoman kehäkierto ja kierros. Pääoman kehäkierto. Teollisuuspääoman kolme muotoa — 141. Pääoman kierros. Tuotantoaika ja kiertokulkuaika — 144. Kiinteä ja liikkuva pääoma — 144. Lisäarvon vuosisuhdeluku. Pääoman kierron jouduttamismenetelmät — 146.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XI luku. Keskimääräinen voitto ja tuotantohinta. Kapitalistiset tuotantokustannukset ja voitto. Voiton suhdeluku — 148. Keskimääräisen voiton suhdeluvun muodostuminen ja tavaroiden arvon muuttuminen tuotantohinnaksi — 150. Voiton suhdeluvun alenemistaipumus — 154.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XII luku. Kauppapääoma ja kauppavoitto. Kauppavoitto ja sen lähde — 157. Klertokulkukustannukset — 159. Kapitalistisen kaupan muodot. Tavarapörssit — 161. Ulkomaankauppa — 162.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XIII luku. Lainapääoma ja lainakorko. Rahan kiertokulku. Lainapääoma — 163. Korko ja yrittäjän tulo. Koron suhdeluku (korkokanta) ja sen alenemistaipumus — 165. Luoton muodot. Pankit ja niiden toiminnot — 165. Osakeyhtiöt. Näennäispääoma — 168. Kapitalististen maiden rahankiertokulku — 170.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XIV luku. Maankorko. Agraarisuhteet kapitalismin aikana. Maatalouden kapitalistinen järjestelmä ja maan yksityisomistus — 173. Differentiaalikorko — 174. Absoluuttinen korko. Maan hinta — 178. Maankorko raaka-aineteollisuudessa. Rakennuspalstojen maankorko — 180. Suur­ ja pientuotanto maataloudessa — 182. Kaupungin ja maaseudun välisen vastakohtaisuuden syveneminen — 184. Maan yksityisomistus ja maan kansallistaminen — 185.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XV luku. Kansantulo. Yhteiskunnallinen kokonaistuote ja kansantulo — 188. Kansantulon jako — 189. Valtion budjetti — 192.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XVI luku. Yhteiskunnallisen pääoman uusintaminen. Yhteiskunnallinen pääoma. Yhteiskunnallisen kokonaistuotteen kokoonpano — 195. Realisoinnin ehdot kapitalistisessa yksinkertaisessa uusintamisessa — 197. Realisoinnin ehdot kapitalistisessa laajennetussa uusintamisessa — 199. Markkinaongelma. Kapitalistisen uusintamisen ristiriidat — 201.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XVII luku. Talouspulat. Kapitalististen liikatuotantopulien perusta — 204. Kapitalistisen uusintamisen jaksoittainen luonne — 206. Maatalouspulat — 208. Pulat ja kapitalismin ristiriitojen kärjistyminen — 210. Kapitalismin kehityksen historiallinen tendenssi. Proletariaatti kapitalismin haudankaivajana — 213.
• Lyhyitä yhteenvetoja

B. Monopolistinen kapitalismi — imperialismi

• XVIII luku. Imperialismi — kapitalismin korkein vaihe. Monopolistisen kapitalismin taloudellinen peruslaki. Siirtyminen imperialismiin — 215. Tuotannon keskittyminen ja monopolit. Monopolit ja kilpailu — 217. Keskittyminen ja monopolit pankkialalla. Pankkien uusi merkitys — 221. Finanssipääoma ja finanssiharvainvalta — 222. Pääoman vienti — 224. Maailman taloudellinen jako kapitalistien liittojen kesken. Kansainväliset monopoliliittoutumat — 225. Maailman alueellisen jaon loppuunsuorittaminen suurvaltojen kesken ja taistelu maailman uudestijakamiseksi — 227. Monopolistisen kapitalismin taloudellinen peruslaki — 228.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XIX luku. Imperialismin siirtomaajärjestelmä. Siirtomaiden merkitys imperialismin kaudella — 233. Siirtomaat emämaiden maataloudellisina ja raaka-aineita tuottavina lisäkkeinä — 234. Työtätekevien joukkojen riistämismenetelmät siirtomaissa — 237. SHrtomaakansojen kansallinen vapaustaistelu — 241.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XX luku. Imperialismin paikka historiassa. Imperialismi on kapitalismin viimeinen vaihe — 243. Imperialismi on loismaista eli mätänevää kapitalismia — 244. Imperialismi on sosialistisen vallankumouksen aatto — 247. Valtiomonopolistinen kapitalismi — 248. Imperialismin kaudella tapahtuvan kapitalististen maiden taloudellisen ja poliittisen kehityksen epätasaisuuden laki ja sosialismin voiton mahdollisuus yhdessä maassa — 250.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXI luku. Kapitalismin yleinen kriisi. Kapitalismin yleisen kriisin olemus — 254. Ensimmäinen maailmansota ja kapitalismin yleisen kriisin alku — 255. Lokakuun Suuren sosialistisen vallankumouksen voitto ja maailman jakautuminen kahdeksi järjestelmäksi: kapitalistiseksi ja sosialistiseksi — 257. Imperialismin siirtomaajärjestelmän kriisi — 259. Markkinaongelman kärjistyminen, tuotantolaitosten kroonillinen alikuormitus ja kroonillinen joukkotyöttömyys — 262. Liikatuotantopulien syveneminen ja muutokset kapitalistisessa kehitysjaksossa — 264.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXII luku. Kapitalismin yleisen kriisin syveneminen toisen maailmansodan jälkeen. Toinen maailmansota ja kapitalismin yleisen kriisin toinen vaihe — 268. Kahden leirin muodostuminen kansainväliselle areenalle ja yhtenäisten maailmanmarkkinain hajoaminen — 271. imperialismin siirtomaajärjestelmän kriisin kärjistyminen — 273. Kapitalismin kehityksen epätasaisuuden lisääntyminen. Amerikkalaisen imperialismin ekspansio — 274. Kapitalististen maiden talouselämän militarisointi. Muutokset kapitalistisessa kehitysjaksossa — 278. Kapitalististen maiden työväenluokan lisääntyvä kurjistuminen — 281. Monopoliyritysten harioittaman sorron lisääntyminen kapitalististen maiden maataloudessa ja talonpoikaisten joutuminen häviötilaan — 282.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• Kapitalismin aikakauden taloudellisia oppeja. Porvarillinen klassillinen kansantaloustiede — 286. Vulgaarin kansantaloustieteen synty — 288. Pikkuporvarillinen kansantaloustiede — 289. Utopistisosialistit— 289. Vallankumoukselliset demokraatit Venäjällä — 290. K. Marxin ja F. Engelsin suorittama vallankumouksellinen mullistus kansantaloustieteessä — 290. Porvarillisen taloustieteen jatkuva rappeutuminen. Nykyinen porvarillinen kansantaloustiede — 293. Pikkuporvarillinen imperialismin arvostelu — 297. II Internationalen opportunistien ja nykyisten oikeistososialistien taloudelliset teoriat — 297. V. I. Leninin suorittama marxilaisen kansantaloustieteen kehittäminen. Eräät J. V. Stalinin kehittämät kansantaloustieteen uudet väittämät — 300.

Kolmas osa. Sosialistinen tuotantotapa

A. Siirtymäkausi kapitalismista sosialismiin

• XXIII luku. Kapitalismista sosialismiin johtavan siirtymäkauden peruspiirteet. Proletaarinen vallankumous ja kapitalismista sosialismiin johtavan siirtymäkauden välttämättömyys — 306. Proletariaatin diktatuuri sosialistisen talouden rakentamisvälineenä — 308. Sosialistinen kansallistaminen — 310. Talousmuodot ja luokat siirtymäkaudella. Työväenluokan ja talonpoikaisten liitto — 312. Sosialismin taloudellisten lakien synty — 316.
• Talouspolitiikan perusteet siirtymäkaudella kapitalismista sosialismiin. — 318.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXIV luku. Sosialistinen teollistaminen. Suurteollisuus sosialismin aineellisena perustana. Sosialistisen teollistamisen olemus — 326. Sosialistisen teollistamisen vauhti — 329. Sosialistinen teollistamismenetelma. Sosialistisen teollistamisen varalähteet — 330. Perusrakennustyö. Uuteen tekniikkaan perehtyminen ja kaaderiongelma — 333. Neuvostoliiton muuttuminen takapajuisesta maatalousmaasta edistyneeksi teollisuusvallaksi — 335.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXV luku. Maatalouden kollektivisointi. Maatalouden kollektivisoinnin historiallinen välttämättömyys. Leninin osuustoimintasuunnitelma — 338. Täyskollektivisoinnin edellytykset — 342. Täyskollektivisointi ja kulakiston lopettaminen luokkana — 346. Maatalousartteli kollektiivisen talouden perusmuotona — 348. Neuvostoliiton muuttuminen pientalonpoikaistalouden maasta maailman suurimman, pitkälle koneellistetun maatalouden maaksi — 349.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXVI luku. Sosialismin voitto Neuvostoliitossa. Sosialistisen tuotantotavan vakiintuminen — 352. Muutokset yhteiskunnan luokkarakenteessa — 355. Kansakuntien taloudellisen eriarvoisuuden lopettaminen — 359. Neuvostoliiton astuminen sosialistisen yhteiskunnan rakennustyön loppuunsuorittamisen Ja asteittaisen, vähitellen tapahtuvan sosialismista kommunismiin siirtymisen vaiheeseen — 361.
• Lyhyitä yhteenvetoja

B. Sosialistinen kansantalousjärjestelmä

• XXVII luku. Sosialismin aineellinen tuotantoperusta. Sosialismin aineellisen tuotantoperustan tärkeimmät erikoisuudet — 366. Sosialistinen teollisuus — 367. Sosialistinen maatalous — 369. Teknillisen edistyksen tiet sosialismin vallitessa — 371. Sosialistisen tuotannon sijainti — 375.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXVIII luku. Tuotannonvälineiden yhteiskunnallinen omistus sosialismin tuotantosuhteiden perustana. Sosialistinen kansantalousjärjestelmä ja sosialistinen omistus — 378. Kaksi sosialistista omistusmuotoa — 380. Henkilökohtainen omistus sosialismin vallitessa — 385. Sosialististen tuotantosuhteiden luonne — 386.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXIX luku. Sosialismin taloudellinen peruslaki. Taloudellisten lakien luonne sosialismin vallitessa — 390. Sosialismin taloudellisen peruslain oleelliset piirteet — 392. Sosialismin taloudellinen peruslaki ja sosialistisen tuotannon kehittäminen — 395. Sosialismin taloudellinen peruslaki ja työtätekevien hyvinvoinnin kasvu — 397. Sosialistisen valtion esittämä taloudellinen osa — 399.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXX luku. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden, määräsuhtaisuuden laki. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden välttämättömyys sosialismin aikana — 403. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden lain peruspiirteet ja vaatimukset — 405. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden laki ja sosialistinen suunnittelu — 409. Suunnitelmallisen talouden etuisuudet — 416.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXI luku. Yhteiskunnallinen työ sosialismin aikana. Työn luonne sosialismin aikana — 419. Työ sosialistisen yhteiskunnan jäsenten velvollisuutena. Oikeus työhön ja sen toteuttaminen — 420. Työn mukaan tapahtuva jako sosialismin taloudellisena lakina — 423. Sosialistinen yhteistoiminnallinen työ (kooperaatio)— 424. Sosialistinen kilpailu — 426. Työn tuottavuuden jatkuva kasvu sosialismin taloudellisena lakina — 428. Työn tuottavuuden kasvun lähteet ja reservit — 430.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXII luku. Tavaran tuotanto, arvolaki ja raha sosialismin aikana. Tavarantuotannon välttämättömyys ja sen erikoisuudet sosialismin aikana — 434. Tavaran käyttöarvo ja arvo sosialistisessa taloudessa — 436. Arvolain vaikutuksen luonne sosialismin aikana — 439. Raha ja sen tehtävät sosialistisessa taloudessa — 443.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXIII luku. Työpalkka sosialismin aikana. Työpalkka ja työn mukaan tapahtuvan jaon taloudellinen laki — 446. Työpalkan muodot. Tariffijärjestelmä — 450. Reaalipalkan jatkuva kasvu sosialismin vallitessa — 453.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXIV luku. Itsekannattava taloudenhoito ja kannattavuus. Omakustannusarvo ja hinta. Tuotantolaitosten itsekannattavuus ja kannattavuus — 458. Tuotantolaitosten varannot. Kiinteät ja liikkuvat varannot — 464. Tuotteen omakustannusarvo — 466. Valtion tuotantolaitoksen puhdas tulo. Valtion keskitetty puhdas tulo — 469. Hinta valtion teollisuuslaitoksessa — 472.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXV luku. Sosialistinen m aatalousjärjestelmä. Sosialistisen maatalouden paikka ja merkitys kansantaloudessa — 474. Kone- ja traktoriasemat kollektiivitatoustuotannon teollisena perustana — 478. Kollektiivitalouksien yhteistalous. Kollektilvitaloustuotannon suunnittelu — 481. Kollektiivitalouksien työn Sosialistiset järjestelymuodot. Työpäiväyksikkö — 483. Kollektiivitaloustuotannon tuotteet. Kollektiivitalouksien tulot — 485. Differentiaalikorko sosialismin vallitessa — 490. Kollektilvitaloustuotannon tuotteiden ja kollektiivitalouksien tulojen jako. Kollektiivitalonpoikaiston hyvinvoinnin kasvu — 493. Neuvostotilojen kehitys ja niiden kannattavuuden kohottamiskeinot — 496.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXVI luku. Kauppa sosialismin vallitessa. Kaupan luonne ja merkitys sosialismin vallitessa — 501. Kaupan muodot sosialismin aikana — 506. Hinnat ja kiertokulkukustannukset valtionkaupassa ja osuuskunnalHsessa kaupassa — 508. Ulkomaankauppa — 511.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXVII luku. Sosialistisen yhteiskunnan kansantulo. Yhteiskunnallinen kokonaistuote ja kansantulo sosialismin aikana — 514. Kansantulon jatkuva kasvu sosialismin aikana — 516. Kansantulon jako — 517.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXVIII luku. Valtionbudjetti, luotto ja rahan kiertokulku sosialismin vallitessa. Sosialistisen yhteiskunnan finanssit — 521. Sosialistisen valtion budjetti — 522. Luotto sosialismin aikana — 527. Pankit sosialistisessa yhteiskunnassa — 530. Rahan kiertokulku sosialismin aikana — 532.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XXXIX luku. Sosialistinen uusintaminen. Sosialistisen uusintamisen olemus — 536. Sosialistisen yhteiskunnan kansallisrlkkaus. Yhteiskunnallisen kokonaistuotteen kokoonpano — 538. Suhde yhteiskunnallisen tuotannon kahden lohkon välillä — 540. Yhteiskunnallisten varantojen muodostaminen ja tarkoitus sosialismin vallitessa — 544. Sosialistinen kasautuminen. Kasautuminen ja kulutus sosialistisessa yhteiskunnassa — 546.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XL luku. Asteittainen siirtyminen sosialismista kommunismiin. Kommunistisen yhteiskunnan kaksi vaihetta — 550. SNTL:n taloudellinen perustehtävä — 554. Kommunismin aineellisen tuotantoperustan luominen — 556. Kaupungin ja maaseudun välisen olennaisen eroavaisuuden hävittämistiet — 558. Henkisen ja ruumiillisen työn välisen olennaisen eroavaisuuden hävittämistiet — 561. Siirtyminen kommunistiseen periaatteeseen: »jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan» — 564.
• Lyhyitä yhteenvetoja

C. Sosialismin rakennustyö kansandemokratian maissa

• XLI luku. Euroopan kansandemokratian maiden taloudellinen järjestelmä. Kansandemokraattisen vallankumouksen edellytykset — 567. Kansandemokraattisen vallankumouksen luonne — 569. Talousmuodot ja luokat — 574. Sosialistinen teollistaminen — 577. Maatalouden sosialistinen uudistus — 580. Työtätekevien aineellisen hyvinvoinnin ja kulttuuritason kohoaminen — 582.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XLII luku. Kiinan K ansantasavallan taloudellinen järjestelmä. Kiinan kansanvallankumouksen edellytykset — 585. Kiinan vallankumouksen luonne — 588. Vallankumoukselliset uudistukset maataloudessa. Sosialistinen kansallistaminen — 590. Talousmuodot ja luokat Kiinan Kansantasavallassa siirtymiskaudella — 591. Kiinan sosialistisen teollistamisen tiet — 598. Maatalouden asteittainen sosialistinen uudistaminen — 601. Kiinan kansan aineellisen ja kulttuurielämän tason kohottaminen — 605.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• XLIII luku. Sosialistisen leirin maiden taloudellinen yhteistyö. Sosialistisen leirin maiden maailmanmarkkinoiden synty ja vahvistuminen — 608. Sosialistisen leirin maiden välisten taloudellisten suhteiden luonne — 610. Sosialistisen leirin maiden taloudellisen yhteistyön perusmuodot — 613.
• Lyhyitä yhteenvetoja
• Loppukatsaus.

 

---

 

Kolmannen painoksen sisällysluettelo:

• Alkulause
• I luku. Kansantaloustieteen tutkimuksen esine. Aineellisten hyödykkeiden tuotanto on yhteiskunnan elämän perusta — 7. Tuotantovoimat ja tuotantosuhteet — 8. Kansantaloustieteen määritelmä — 10. Kansantaloustieteen metodi — 13. Kansantaloustieteen luokkaluonne — 14.
• II luku. Esikapitalistiset tuotantotavat. Ihmisyhteiskunnan synty. Alkukantaisen yhteisön tuotantovoimat — 16. Alkukantaisen yhteisöjärjestelmän tuotantosuhteet — 18. Yksityisomistuksen ja luokkien synty. Alkukantaisen yhteisöjärjestelmän hajoaminen — 21. Orjanomistusjärjestelmän synty — 23. Orjanomistusjärjestelmän tuotantosuhteet. Orjien asema — 26. Orjanomistuksellisen järjestelmän ristiriitojen kärjistyminen ja tämän järjestelmän perikato — 30. Feodalismin synty — 33. Feodaalisen yhteiskunnan tuotantosuhteet. Feodaaliherrojen harjoittama talonpoikien riisto — 35. Keskiaikainen kaupunki. Käsityöläisammattikunnat. Kauppiaskiltat — 38. Feodaalisen yhteiskunnan luokat ja säädyt. Feodaalinen hierarkia — 40. Feodaalisen yhteiskunnan tuotantovoimien kehitys — 41. Kapitalistisen tuotannon synty feodaalisen järjestelmän uumenissa. Kauppapääoman merkitys — 42. Maaorjatalonpoikien kapinat. Porvarilliset vallankumoukset. Feodaalisen järjestelmän perikato — 45.

Kapitalistinen tuotantotapa

A. Esimonopolistinen kapitalismi

• III luku. Tavarantuotanto. Kapitalistisen tuotantotavan synty. Tavaratuotanto kapitalismin synnyn lähtökohtana — 48. Tavara ja sen ominaisuudet. Tavarassa olennoituneen työn kaksinainen luonne — 49. Yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Yksinkertainen ja yhdistetty työ — 52. Arvomuotojen kehitys. Rahan olemus — 53. Rahan tehtävät — 55. Kulta ja paperiraha — 60. Tavarafetisismi — 61. Arvolaki on tavarantuotannon taloudellinen laki — 61. Pääoman alkuperäinen kasautuminen — 63.
• IV luku. Pääoma ja lisäarvo. Kapitalismin taloudellinen peruslaki. Kapitalistisen järjestelmän perusta — 67. Rahan muuttuminen pääomaksi — 67. Työvoima tavarana. Työvoimatavaran arvo ja käyttöarvo — 68. Lisäarvontuottaminen on kapitalismin taloudellinen peruslaki — 70. Pääoma tuotannon yhteiskunnallisena suhteena. Pysyvä ja vaihteleva pääoma — 73. Lisäarvon suhdeluku — 74. Absoluuttisen lisäarvon tuotanto. Työpäivä ja sen rajat. Taistelu työpäivän lyhentämisestä — 75. Suhteellisen lisäarvon tuotanto — 78. Ylimääräinen lisäarvo — 78. Kapitalistisen yhteiskunnan luokkarakenne. Porvarillinen valtio — 80.
• V luku. Kapitalismin kolme kehitysvaihetta teollisuudessa Kapitalistinen yksinkertainen yhteistoiminta (kooperaatio) — 82. Kapitalismin manufaktuurikausi — 84. Teollisuuden vallankumous — 87. Kapitalistinen teollistaminen — 89. Kapitalistinen tehdas. Kone pääoman välikappaleena palkkatyön riistossa — 91. Suurteollisuus ja maatalous — 93. Kapitalistinen työn ja tuotannon yhteiskunnallistaminen. Koneiden käytön rajat kapitalismin aikana — 95.
• VI luku. Työpalkka Työvoiman hinta. Työpalkan olemus — 97. Työpalkan perusmuodot — 98. Hiotusmenetelmään perustuvat työpalkkajärjestelmät — 101. Nimellis- ja reaalipalkka — 103. Reaalipalkan alenemisen tendenssi kapitalismin vallitessa — 104. Työväenluokan taistelu työpalkan korottamiseksi — 110.
• VII luku. Pääoman kasautuminen ja proletariaatin kurjistuminen Tuotanto ja uusintaminen — 111. Kapitalistinen yksinkertainen uusintaminen — 112. Kapitalistinen laajennettu uusintaminen. Pääoman kasautuminen — 114. Pääoman elimellinen kokoonpano. Pääoman keskittyminen ja yhteenkokoutuminen — 115. Teollisuuden vara-armeija — 116. Kapitalistisen kasautumisen yleinen laki. Proletariaatin suhteellinen ja ehdoton kurjistuminen — 120. Kapitalistisen tuotantotavan perusristiriita — 125.
• VIII luku. Pääoman kehäkierto ja kierros Pääoman kehäkierto. Teollisuuspääoman kolme muotoa — 125. Pääoman kierros. Tuotantoaika ja kiertokulku aika — 128. Kiinteä ja liikkuva pääoma — 129. Lisäarvon vuosisubdeluku. Pääoman kierron jouduttamismenetelmät — 131.
• IX luku. Keskimääräinen voitto ja tuotantohinta Kapitalistiset tuotantokustannukset ja voitto. Voiton suhdeluku — 132. Keskimääräisen voiton suhdeluvun muodostuminen ja tavaroiden arvon muuttuminen tuotantohinnaksi — 134. Voiton suhdeluvun alenemistaipumus — 139.
• X luku. Kauppapääomä ja kauppavoitto Kauppavoitto ja sen lähde — 142. Kiertokulkukustannukset — 145. Kapitalistisen kaupan muodot. Tavarapörssit — 146. Ulkomaankauppa — 147.
• XI luku. Lainapääoma ja lainakorko. Rahan kiertokulku Lainapääoma — 149. Korko ja yrittäjin tulo. Koron suhdeluku (korkokanta) ja sen alenemistaipumus — 150. Luoton muodot. Pankit ja niiden toiminnot — 151. Osakeyhtiöt. Näennäispäaoma — 154. Kapitalististen maiden rahankiertokulku — 157.
• XII luku. Maankorko. Kapitalismin kehitys maataloudessa Maatalouden kapitalistinen järjestelmä ja maan yksityisomistus — 160. Differentiaalikorko — 162. Absoluuttinen korko. Maan hinta — 166. Maankorko raaka-aineteollisuudessa. Rakennuspaistojen maankorko — 168. Suur- ja pientuotanto maataloudessa — 170. Kaupungin ja maaseudun välisen vastakohtaisuuden syveneminen — 172. Maan yksityisomistus ja maan kansallistaminen — 173.
• XIII luku. Yhteiskunnallisen pääoman uusintaminen ja kansantulo Yhteiskunnallinen kokonaistuote ja kansantulo — 175. Yhteiskunnallinen kokonaistuote pääomana. Yhteiskunnallisen kokonaistuotteen kokoonpano — 176. Realisoinnin ehdot kapitalistisessa yksinkertaisessa uusintamisessa — 178. Realisoinnin ehdot kapitalistisessa laajennetussa uusintamisessa — 180. Markkinaongelma. Kapitalistisen uusintamisen ristiriidat — 182. Kansantulon jako ja uudestijako — 186. Valtion budjetin osuus kansantulon uudestijaossa — 189.
• XIV luku. Talouspulat Kapitalististen liikatuotantopulien perusta — 191. Kapitalistisen uusintamisen jaksoittainen luonne — 193. Maatalouspulat — 190. Ajoittaiset talouspulat ja kapitalismin ristiriitojen kärjistyminen — 19B. Kapitalismin kehityksen historiallinen tendenssi. Proletariaatti kapitalismin haudankaivajana — 201.

B. Monopolistinen kapitalismi — imperialismi

• XV luku. Imperialismin perustunnusmerkit. Siirtyminen imperialismiin — 202. Tuotannon keskittyminen ja monopolit. Monopolit ja kilpailu — 204. Keskittyminen ja monopolit pankkialalla. Pankkien uusi merkitys — 208. Finanssipääoma ja finanssiharvainvalla — 209. Pääoman vienti — 211. Maailman taloudellinen jako kapitalistien liittojen kesken. Kansainväliset monopoliliittoutumat — 213. Maailman, alueellisen jaon loppuunsuorittaminen suurvaltojen kesken ja taistelu maailman uudestijakamiseksi — 214. Kapitalismin taloudellisen peruslain vaikutus imperialismin kaudella — 216.
• XVI luku. Imperialismin siirtomaajärjestelmä. Imperialismin siirtomaajärjestelmän synty. Siirtomaajärjestelmän olemus — 220. Siirtomaat emämaiden maataloudellisina ja raaka-aineita tuottavina lisäkkeinä — 222. Työtätekevien joukkojen riistämismenetelmät siirtomaissa. Luokkarakenteen erikoisuudet siirtomaissa ja riippuvaisissa maissa — 225. Siirtomaakansojen kansallinen vapaustaistelu — 228.
• XVII luku. Imperialismin paikka historiassa. Imperialismi on kapitalismin viimeinen vaihe — 229. Imperialismi on loismaista eli mätänevää kapitalismia — 231. Imperialismi on sosialistisen vallankumouksen aatto — 235. Valtiomonopolistinen kapitalismi — 236. Imperialistisella kaudella tapahtuvan kapitalististen maiden taloudellisen ja poliittisen kehityksen epätasaisuuden laki — 241.
• XVIII luku. Kapitalismin yleinen kriisi. Kapitalismin yleisen kriisin olemus — 244. Ensimmäinen maailmansota — 246. Lokakuun Suuren sosialistisen vallankumouksen voitto ja maailman jakautuminen kahdeksi järjestelmäksi: kapitalistiseksi ja sosialistiseksi — 247. Imperialismin siirtomaajärjestelmän kriisi — 249. Markkinaongelman kärjistyminen, tuotantolaitosten kroonillinen alikuormitus ja kroonillinen joukkotyöttömyys — 251. Muutokset kapitalistisessa kehitysjaksossa — 253.
• XIX luku. Kapitalismin yleisen kriisin syveneminen toisen maailmansodan jälkeen. Toinen maailmansota ja kapitalismin yleisen kriisin toisen vaiheen alku — 256. Sosialistisen maailmantalousjärjestelmän muodostuminen — 258. Imperialismin siirtomaajärjestelmän hajoaminen — 261. Kapitalismin kehityksen epätasaisuuden lisääntyminen — 265. Muutokset kapitalistisessa kehitysjaksossa. Kapitalististen maiden talouselämän militarisointi — 267. Kapitalististen maiden työväenluokan riiston voimistuminen — 274. Monopoliyritysten harjoittaman sorron lisääntyminen maataloudessa, maatalouspula ja talonpoikaiston joutuminen häviötilaan — 276. Voimasuhteiden muuttuminen kansainvälisellä areenalla ja uuden maailmansodan ehkäisemisen mahdollisuus — 278.

• Kapitalismin aikakauden taloudellisia oppeja Merkantilismi — 282. Porvarillinen klassillinen kansantaloustiede — 284. Vulgäärin kansantaloustieteen synty — 286. Pikkuporvarillinen kansantaloustiede — 287. Utopistisosialistit — 287. Vallankumoukselliset demokraatit Venäjällä — 288. K. Marxin ja F. Engelsin suorittama vallankumouksellinen mullistus kansantaloustieteessä — 289. Porvarillisen taloustieteen jatkuva rappeutuminen — 292. Imperialismin kauden porvarillinen kansantaloustiede — 293. Pikkuporvarillinen imperialismin arvostelu — 299. Revisionismin ja nykyaikaisen reformismin taloustieteelliset teoriat — 300. V. I. Leninin suorittama marxilaisen kansantaloustieteen kehittäminen. Marxilais-leniniläisen kansantaloustieteen kehittäminen edelleen luovalla tavalla — 303.

Sosialistinen tuotantotapa

A. Siirtymäkausi kapitalismista sosialismiin

• XX luku. Kapitalismista sosialismiin johtavan siirtymäkauden peruspiirteet. Sosialistinen vallankumous ja kapitalismista sosialismiin johtavan siirtymäkauden välttämättömyys — 309. Proletariaatin diktatuuri sosialistisen talouden rakentamisvälineenä — 313. Sosialistinen kansallistaminen — 315. Talousmuodot ja luokat siirtymäkaudella. Työväenluokan ja talonpoikaisten liitto — 318. Sosialismin taloudellisten lakien synty — 322. Sosialismin rakentaminen Neuvostoliitossa. Sosialismiin siirtymisen yleiset lait ja erikoisuudet — 325. Sosialistisen talouden rakennustyö Euroopan kansandemokratian maissa — 333. Sosialistisen talouden rakennustyö Kiinan Kansantasavallassa ja muissa Aasian kansandemokratian maissa — 336.
• XXI luku. Sosialistinen teollistaminen. Suurteollisuus sosialismin aineellisena perustana. Sosialistisen teollistamisen olemus — 343. Sosialistinen teollistamismenetelmä — 346. Kasautumislähteet — 349. Neuvostoliiton muuttuminen takapajuisesta maatalousmaasta edistyneeksi teollisuusvallaksi — 352. Sosialistinen teollistaminen Euroopan kansandemokratian maissa — 356. Kiinan sekä muiden Aasian kansandemokraattisten maiden sosialistinen teollistaminen — 359.
• XXII luku. Maatalouden sosialistinen uudestijärjestäminen. Pienten tatonpoikaistalouksien kollektivisoinnin historiallinen välttämättömyys. Leninin osuustoimintasuunnitelma — 363. Neuvostoliiton maatalouden sosialistisen uudestijärjestämisen muodot — 368. Täyskollektiivisointi Neuvostoliitossa ja kulakiston likvidoiminen luokkana — 371. Neuvostoliiton muuttuminen pientalonpoikaistaiouden maasta maailman suurimman ja pisimmälle mekanisoidun maatalouden maaksi — 375. Maatalouden sosialistinen uudistaminen Euroopan kansandemokratian maissa — 376. Maatalouden sosialistinen uudistus Kiinan Kansantasavallassa ja muissa Aasian kansandemokrattisissa maissa — 380
• XXIII luku. Sosialistisen kansantalousjärjestelmän luominen. Sosialistisen tuotantotavan rakentaminen Neuvostoliitossa — 385. Muutokset yhteiskunnan luokkarakenteessa — 389. Kansakuntien taloudellisen eriarvoisuuden lopettaminen — 393. Neuvostoliiton astuminen sosialistisen yhteiskunnan rakennustyön loppuunsuorittamisen ja asteittaisen, vähitellen tapahtuvan sosialismista kommunismiin siirtymisen vaiheeseen — 395. Monimuotoisuuden hävittämisprosessi kansandemokratian maiden taloudessa — 397.

B. Sosialistinen kansantalousjärjestelmä

• XXIV luku. Tuotannonvälineiden yhteiskunnallinen omistus. Sosialististen tuotantosuhteiden luonne. Sosialistisen yhteiskunnan tuotantovoimat — 404. Sosialistinen yhteiskunnallinen omistus ja sen kaksi muotoa — 411. Henkilökohtainen omistus sosialismin vallitessa — 417. Sosialististen tuotantosuhteiden luonne — 419. Taloudellisten lakien luonne sosialismin vallitessa — 422. Sosialistisen valtion taloudellinen tehtävä — 425.
• XXV luku. Sosialismin taloudellinen peruslaki. Sosialismin taloudellisen peruslain ominaiset piirteet — 431. Sosialismin taloudellinen peruslaki ja sosialistisen tuotannon kehittäminen — 436. Sosialismin taloudellinen peruslaki ja työtätekevien hyvinvoinnin ja kulttuuritason kasvu — 439.
• XXVI luku. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden, määräsuhtaisuuden laki. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden välttämättömyys sosialismin aikana — 442. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden lain peruspiirteet — 443. Kansantalouden kehityksen suunnitelmallisuuden laki ja sosialistinen suunnittelu — 461. Sosialistisen suunnitelmallisen talouden etuisuudet — 461.
• XXVII luku. Yhteiskunnallinen työ sosialismin aikana. Työn tuottavuuden jatkuvan kasvun laki. Työn luonne sosialismin aikana — 464. Työn tuottavuuden jatkuva kasvu sosialismin taloudellisena lakina — 467. Työn teknillisen aseistamistason kohoaminen — 470. Yhteiskunnan työvarojen käyttö. Työntekijäin ammattitaidon kohottaminen — 473. Yhteiskunnallinen työnjako sosialismissa ~ 475. Sosialistinen yhteistoiminnallinen työ (kooperaatio) — 478. Työn aineelliset kannusteet. Sosialistinen kilpailu — 481.
• XXVIII luku. Tavaratuotanto, arvolaki ja raha sosialismin aikana. Tavaratuotannon välttämättömyys ja erikoisuudet sosialismin aikana — 485. Tavaran käyttöarvo ja arvo sosialistisessa taloudessa — 490. Raha ja sen tehtävät sosialistisessa taloudessa — 493. Arvolain vaikutuksen luonne sosialismin aikana — 496.
• XXIX luku. Työn mukaan tapahtuvan jaon taloudellinen laki. Työpalkka sosialismin aikana. Jako työn mukaan on sosialismin taloudellinen laki — 500. Työpalkan olemus sosialismin aikana — 504. Työpalkan muodot. Työn normitus ja tariffi järjestelmä — 508. Työtätekevien reaalitulojen herkeämätön kasvu sosialismin aikana — 512.
• XXX luku. Itsekannattava taloudenhoito ja kannattavuus. Omakustannusarvo ja hinta. Sosialististen tuotantolaitosten itsekannattavuus ja kannattavuus — 517. Sosialististen tuotantolaitosten varannot, niiden kierto ja käytön tehokkuus — 524. Valtion tuotantolaitosten välinen tavaran kierto — 529. Tuotteen omakustannusarvo — 531. Valtion tuotantolaitoksen puhdas tulo. Valtion keskitetty puhdas tulo — 534. Hinta valtion teollisuuslaitoksessa — 537.
• XXXI luku. Kollektiivitalousjärjestelmän taloudellinen perusta. Sosialistisen maatalousjärjestelmän erikoisuudet — 539. Maatalousarttelin yhteistalous. Jakamattomat varannot — 547. Työn järjestely ja maksu kollektiivltalouksissa — 552. Kollektiivitalouksien itsekannattavuus. Kollektiivitalouden tuotteen omakustannusarvo — 557. Kollektiivitalouksien tavaratuote ja sen realisointimuodot — 559. Differentiaalikorko sosialismin vallitessa — 562. Kollektiivitaloustuotannon tuotteiden ja kollektiivitalouksien tulojen jako. Kollektiivitalonpoikaiston hyvinvoinnin kasvu — 564.
• XXXII luku. Kauppa sosialismin vallitessa. Kaupan luonne ja muodot sosialismin vallitessa — 566. Kansankulutustavarain kaupan muodot — 569. Kaupan osuus tuotannon ja kansan kulutuksen välisen yhteyden toteuttamisessa — 574. Hinnat ja kiertokulkukustannukset valtionkaupassa ja osuuskunnallisessa kaupassa — 579. Ulkomaankauppa — 583.
• XXXIII luku. Valtion budjetti, luotto ja rahan kiertokulku sosialismin vallitessa. Sosialistisen yhteiskunnan finanssit — 585. Sosialistisen valtion budjetti — 586. Luotto sosialismin aikana — 592. Pankit sosialistisessa yhteiskunnassa — 596. Rahan kiertokulku sosialismin aikana — 599.
• XXXIV luku. Sosialistinen uusintaminen ja kansantulo. Sosialistisen uusintamisen olemus — 602. Yhteiskunnallinen kokonaistuote ja kansantulo sosialismin aikana — 605. Sosialistisen yhteiskunnan kansallisrikkaus. Yhteiskunnallisen kokonaistuotteen kokoonpano — 607. Suhde yhteiskunnallisen tuotannon kahden lohkon välillä — 609. Kansantulon jatkuva kasvu sosialismin aikana — 613. Kansantulon jako, yhteiskunnallisten varantojen muodostaminen ja tarkoitus sosialismin vallitessa — 614. Sosialistisen kasautumisen taloudellinen laki. Kasautuminen ja kulutus sosialistisessa yhteiskunnassa — 617.
• XXXV luku. Asteittainen siirtyminen sosialismista kommunismiin. Kommunistisen yhteiskunnan kaksi vaihetta — 621. SNTL:n taloudellinen perustehtävä — 629. Kommunismin aineellisen ja teknillisen perustan luominen — 634. Kollektiivitalousjärjestelmän kehittyminen kommunismin tietä. Kaupungin ja maaseudun välisen olennaisen eroavaisuuden poistaminen — 639. Henkisen ja ruumiillisen työn välisen olennaisen eroavaisuuden hävittämistiet — 643. Siirtyminen kommunistiseen periaatteeseen: »jokainen kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan» — 646.
• XXXVI luku. Sosialistinen maailmantalousjärjestelmä. Sosialististen maiden väliset uudentyyppiset taloudelliset suhteet — 649. Sosialistisen maailmanjärjestelmän maiden välisen taloudellisen yhteistyön suunnitelmallinen luonne — 654. Sosialistisen leirin maiden taloudellisen yhteistyön muodot — 659. Kahden maailmanjärjestelmän välinen taloudellinen kilpailu — 664.

• Loppukatsaus