Ammattiyhdistysliike Saksassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Suomessa ja Kansainväliset työväenjärjestöt

• Lataa Ammattiyhdistysliike V. Suomi I [PDF, 28Mt, 646 sivua]
• Lataa Ammattiyhdistysliike V. Suomi II [PDF, 9Mt, 211 sivua]

 

---

 

Osa V. Suomi I

• I luku. Yleiskatsaus ammattikuntalaitoksen kehitykseen
• II luku. Ammattikuntaliike Ruotsin vallan aikana
• III luku. Ammattikuntaolot Suomeen sovitettuina
• IV luku. Ammattikuntaolot eräissä Suomen kaupungeissa
• V luku. Työsopimusta koskeva lainsäädäntö ennen ja nyt
• VI luku. Työväenyhdistysten synty
  1. Helsingin työväenyhdistyksen alku
  2. Helsingin työväenyhdistyksen tarkoitus
  3. V. v. Wright ja hänen ohjelmansa
  4. Muut vanhemmat työväenyhdistykset ja niiden toiminta
  5. Työväen sanomalehdet ja kirjallisuus
• VII luku. Ammattiyhdistykset ja niiden toiminta
  1. Ammattiosastot
  2. Ammattiosastojen suhde yhdistyksiin
  3. Ammattiyhdistykset
  4. Toiminta yhdistysten ja osastojen alkuvuosina
  5. Ammattiyhdistysten knskuskomiteat
• VIII luku. Ensimälset työväenyhdistysten edustajakokoukset
  1. Kielletty työväenyhdistysten edustajakokous
  2. Ensimäinen työväenyhdistysten edustajakokous Helsingissä 1893
• IX luku. Kehitys ennen puolueen perustamista
  1. Taloudellinen pulakausi. Lakot ja äänioikeustaistelut
  2. Työväenyhdistysten toinen edustajakokous Tampereella 1896
  3. Matti Kurikka ja hänen toimintansa työväenliikkeessä
  4. Suomen työväenpuolueen perustaminen
• X luku. Työväen ammattiliitot ja muut koko maata käsittävät yhtymät ennen v. 1904
  1. Kirjaltajain liitto
  2. Suomen räätälien koko maata käsittävä yhteistoiminta
  3. Suutarien ensimäiset yleiset edustajakokoukset
  4. Puuseppäin liitto
  5. Suomen muurarien keskushallinnon perustaminen
  6. Suomen rauta- ja metallityönt. väliaikainen liittohallinto
  7. Kirvesmiesten liitto
  8. Suomen kivityöntekijäin liitto
  9. Kaakeli- ja fajanssityönt. ensimäinen edustajakokous
  10. Suomen maalarien ensimäinen edustajakokous ja liiton perustaminen
  11. Nahkurien liitto
• XI luku. Ammattijärjestön perustamisrildat syksyllä 1899 ja talvella 1900
  1. Riidan alkusyy
  2. Riidan kehittyminen edelleen
  3. Riidat jatkuvat
  4. Tampereen kongressi
  5. Porin työväenyhdistyksen rettelö ja t:ri N. R. af Ursinin ero puolueesta
• XII luku. Sosialidemokratisen puolueen kehitys vv. 1899–1914
  1. Olot vv. 1899–1901
  2. Työväenpuoluekokous Viipurissa heinäk. 17–20 p. 1901
  3. Puoluetoiminta Viipurin kokouksen jälkeen
  4. Työväen puoluekokous Forssassa 1903
  5. Ylimääräinen puoluekokous Helsingissä 25–28 p:nä syysk. 1904
  6. Vuoden 1904–1905 valtiopäivät ja äänioikeusliikkeitä
  7. »Suurlakko» syksyllä 1905
  8. Sosialidemokratinen puoluekokous Tampereella marrask. 20–22 p. 1905
  9. V. 1905–1906 valtiopäivät
  10. Sosialidemokraattisen puolueen edustajakokous Oulussa elok. 20–27 p. 1906
  11. Toiminta Oulun kokouksen jälkeen
• XIII luku. Erityisiä liittoja ja paikallisjärjestöt
  1. Suomen ruotsalainen työväenliitto ja Suomen työläisliitto
  2. Sosialidemokratinen naisliitto
  3. Suomen Palvelijatarien liitto
  4. Paikallisjärjestöt
• XIV luku. Suomen Ammattiyhdistysliikkeen uudestasyntyminen ja kehitys
  1. Ammattiyhdistysliikkeen yleinen nousu
  2. S. tehdastyöväen edustajakokous Tampereella kesäk. 3–6 p. 1906
  3. Ammatillisen keskustoimikunnan ja liittovaliokunnan perustaminen
  4. Ammattijärjestön edustajakokouksen valmistelut
  5. S. Ammattijärjestön perustava kokous Tampereella ^15–17⁄₄ 1907
  6. Ammattijärjestön kehitys vuosina 1907–1909
  7. Työtaistelut vuosina 1907–1909
  8. Sisäinen toiminta
  9. Ammattijärjest. edustajakokous Helsingissä ^27–30⁄₉ 1909
  10. Ammattijärjestön toiminta ja kehitys vv. 1910–12
  11. Työtaistelut vuosina 1910–12
  12. Ammattijärjestön kolmas edustajakokous Helsingissä toukok. 20–26 p. 1912
  13. Ammattijärjestön toiminta ja kehitys vv. 1913–15
  14. Työtaistelut vuosina 1913–1914
  15. Ammattijärjestön toimikunta vv. 1907–1915

 

Osa V. Suomi II

1. S. Kirjatyöntekijäin liitto. — F. Bokarbetarförbundet (Kirjansitojaliitto sivu 7–8.)
2. S. Vaatetustyöntekijäin liitto, (räätälien ja ompelijattarien)
3. S. Nahkatyöntekijäin liitto, (nahanjalostus- ja jalkinetyöntekijäin yhtymä)
4. S. Muurarien liitto
5. S. Maalarien liitto
6. S. Puutyöntekijäin liitto, (puuseppäin ja kirvesmiesten liitot)
7. S. Metallityöntekijäin liitto, (Valajain, Sähköt., R.- ja M.-sorvaajain ja Putkityöntekijäin y.m.)
8. S. Läkki-, pelti- ja vaskiseppäin liitto
9. S. V. Rautateitten konepajain työväenyhdistys
10. S. Kulta- ja hopeatyönt. liitto (Jalometallit. t. liitto)
11. S. Kivityöntekijäin liitto
12. S. Kuljetustyöntekijäin liitto, (satama- ja vesiliik.)
13. S. Leipomotyöntekijäin liitto
14. S. Paperiteollisuustyöväen liitto
15. S. Kutomateollisuustyöväen liitto
16. S. Sahateollisuustyöväen liitto ja Pohjolan tukkityöläisten rengas
17. Kymin Lauttausyhtiön tukkimiesten liitto
18. S. Lasiteollisuustyöväen liitto
19. S. Tie- ja Vesirakennustyöläisten liitto
20. S. Sukeltajaliitto
21. S. Tehdas- ja sekatyöväen, (ent. sekatyöv. l.)
22. S. Sosialidemokraatinen sanomalehtimiesten liitto
23. S. Osuuskauppojen palvelushenkilöiden liitto
24. S. Rautatieläisten liitto
25. Maanvuokraajain liitto
26. Muut liitot, jotka ovat jälkeen 1916 perustetut
27. Sosialidemokraatinen nuorisoliitto
28. Keltaiset järjestöt
29. Työnantajaliitot