Karl Kautsky

Terrorismi ja kommunismi

1919


1. Vallankumous ja terrorismi

Laajoihin piireihin sosialidemokraattien keskuudessa oli aikana ennen sotaa vakiintunut se mielipide, ettei vallankumouksen aika ollut ohi ainoastaan Länsi-Europassa, vaan myös Saksassa ja Itävallassa. Ken toisin ajatteli, sitä pilkattiin vallankumoushaaveilijaksi.

Nyt on meillä vallankumous ja se esiintyy niin hurjissa muodoissa, ettei haaveilevinkaan vallankumousromantikko keskuudessamme olisi sellaista voinut odottaa.

Kuolemanrangaistuksen poistaminen oli tullut jokaisen sosialidemokraatin itsestään selväksi vaatimukseksi.

Mutta vallankumous tuo meille verisimmän hirmuvallan, ja sitä harjoittavat sosialistiset hallitukset. Venäjän bolshevikit kulkivat edellä, jonkavuoksi heitä ankarimmin tuomitsevat kaikki ne sosialistit, jotka eivät olleet bolshevikien kannalla, niiden joukossa myöskin Saksan enemmistösosialistit. Mutta tuskin tuntevat he valtaansa uhattavan, kun he jo käyttävät samallaisen hirmuhallituksen keinoja, jotka he vast'ikään idässä häpeällisiksi tuomitsivat. Noske astuu rohkeana Trotskyn jälkiä, kuitenkin sillä erotuksella, ettei hän itse pidä diktatuuriaan proletariaatin diktatuurina. Mutta molemmat puolustavat verityötään vallankumouksen oikeudella.

On todella olemassa laajalle levinnyt käsitys, että terrorismi kuuluu vallankumouksen olemukseen: joka haluaa toista, sen täytyy hyväksyä toinenkin. Todistukseksi vedetään myötäänsä esille Ranskan suuri vallankumous. Sitä pidetään vallankumousten perikuvana.

Terrorismin, sen ehtojen ja saavutusten tutkiminen alkaa senvuoksi tarkoituksenmukaisimmin sansculottien hirmuhallituksen kuvaamisesta. Siitä tahdomme alkaa. Se tosin vie meidät hiukan etäälle nykyajasta, mutta opettaa sitä kuitenkin paremmin ymmärtämään. On vallan merkillistä, kuinka paljon yhtäläisyyttä on Ranskan suuren vallankumouksen ja nykyisten vallankumousten, varsinkin Venäjän vallankumouksen välillä.

Ja kuitenkin eroavat nykypäivien vallankumoukset perinpohjin 18. vuosisadan vallankumouksesta. Sen osoittaa jo meidän köyhälistömme, meidän teollisuutemme, meidän kulkuneuvojemme vertaaminen mainitun ajan vastaaviin ilmiöihin.