Kirjoitettu: 25. syyskuuta 1857
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 95–96. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
[Lontoo], 25. syyskuuta 1857
...Sinun »Armeija» on erittäin hyvä, vain sen koko hämmästytti minua, sillä tiedän, kuinka vahingollista terveydellesi on tehdä niin paljon työtä. Jos olisin tiennyt, että alat työskennellä myöhäiseen yöhön, olisin heittänyt hiiteen koko aikeen.
Armeijan historia vahvistaa havainnollisemmin kuin mikään muu sen, että katsomuksemme tuotantovoimien ja yhteiskunnallisten suhteiden yhteydestä on oikea. Armeijalla on yleensä tärkeä merkitys taloudelliselle kehitykselle. Palkka mm. täysin kehittyi alkujaan vanhan ajan armeijassa. Samoin roomalaisilla peculium castrense[1] oli ensimmäinen oikeusmuoto, jossa irtain omaisuus tunnustettiin muille kuin perheenisille. Samoin ammattikuntalaitos syntyi ensimmäiseksi fabrien[2] yhdyskunnissa. Niissä alettiin myös ensi kertaa käyttää laajasti koneita. Vieläpä metallien erityinen arvo ja niiden käyttö rahana näyttävät alunperin — niin pian kuin Grimmin kivikausi oli ohi — perustuvan niiden sotilaalliseen merkitykseen. Myös työnjako yhden erikoisalan sisällä suoritettiin ensiksi armeijoissa. Armeijassa on sitä paitsi kansalaisyhteiskunnan koko historia suppeasti, sangen sattuvasti yhteen koottuna. Jos sinulla on joskus aikaa, sinun pitää käsitellä asiaa tältä kannalta.
Ainoita kohtia, jotka mielestäni ovat jääneet pois esityksestäsi, ovat seuraavat: 1) Todellisen palkkasotajoukon ilmaantuminen ensi kerran ja heti suurilukuisena karthagolaisilla (silmäilen vielä omaa käyttöämme varten erään berliiniläisen kirjoittaman karthagolaista sotaväkeä käsittelevän teoksen[3], josta sain tietää vasta hiljattain). 2) Sotalaitoksen kehitys Italiassa 15. vuosisadalla ja 16. vuosisadan alussa. Juuri siellä kehiteltiin taktiikan kysymyksiä. Machiavellilla on muuten Firenzen historiassaan hyvin huvittava kuvaus siitä, kuinka kondottieerit[4] taistelivat (kirjoitan otteen sinua varten). (Muuten, jos tulen luoksesi Brightoniin — milloin? — niin tuon mieluummin mukanani Machiavellin teoksen. Hänen Firenzen historiansa on loistoteos). Vihdoin 3) aasialainen sotalaitos siinä muodossa kuin se ensiksi ilmaantuu persialaisilla; myöhemmin se tavataan erilaisina muunnoksina mm. mongoleilla ja turkkilaisilla...
[1] — leiriomaisuus (tarkoittaa leirisotilaiden henkilökohtaista omaisuutta muinais-Roomassa). Toim.
[2] — sotaväkeä palvelleet käsityöläiset muinaisroomalaisilla. Toim.
[3] Kyseessä on ilmeisestikin W. Bötticherin teos »Geschichte der Carthager» (»Karthagolaisten historia»), Berlin 1827, joka enimmäkseen käsittelee Karthagon sotilaallista historiaa. Toim.
[4] Niccolò Machiavelli, »Le Istorie Fiorentine». Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi Roomassa ja Firenzessä 1532.
Kondottieerit olivat palkkasoturiosastojen johtajia Italiassa 1300–1400-luvuilla. Toim.