Kirjoitettu: 6. helmikuuta 1865
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 162–163. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
Lontoo ja Manchester, 6. helmikuuta 1865
Lehtenne 16. numerossa asettaa herra M. Hess Pariisista hänelle täysin tuntemattomia Kansainvälisen työväenliiton Lontoon keskuskomitean ranskalaisia jäseniä epäilyksen alaisiksi seuraavin sanoin:
»Ei todellakaan voida käsittää, mistä kenkä puristaa, jos lontoolaisten seurassa olisi myös joitakin Palais-Royalin[2] ystäviä, koskapa se on julkinen jne.»
Aikaisemmassa numerossa, jutusteltaessa »L'Association»-lehdestä[3] samainen herra M.H. vihjaili samantapaista Lontoon komitean pariisilaisista ystävistä. Me katsomme hänen vihjailunsa mauttomaksi panetteluksi.
Muutoin kuitenkin olemme iloisia siitä, että tämän välikohtauksen kautta katsomme sen vakaumuksemme tulleen vahvistetuksi, että Pariisin proletariaatti on kuten ennenkin, leppymättömän vihamielinen bonapartismille, sen kummassakin muodossa, Tuileries-muodossa ja Palais-Royal -muodossa,[4] eikä ole hetkeäkään hautonut ajatusta myydä hernerokasta historiallista kunniaansa (vai pitäisikö meidän sanoa »historiallisen kunnian» sijasta »historiallisen esikoisoikeutensa vallankumouksen kantajana»?) Me suosittelemme saksalaisille työläisille tätä esikuvaa.
[1] Tämän »Social-Demokratin» toimitukselle osoitetun julkilausuman kirjoitti Marx. Hän lähetti sen Engelsin allekirjoitettavaksi 6. helmikuuta 1865. Marx ja Engels katsoivat julkilausuman viimeiseksi varoitukseksi Schweitzerille, joka »Social-Demokratissa» noudattamassaan politiikassa mielisteli Bismarckin hallitusta ja hoivasi Lassallen palvontaa. Välittömän aiheen julkilausumalle oli antanut lehden helmikuun 1. päivänä julkaisema Pariisin kirjeenvaihtajansa M. Hessin uutinen, jossa esitettiin törkyjuttuja Internationaalin ranskalaisista jäsenistä.
Marxin ja Engelsin arvostelu pakotti lehden muuttamaan jossakin määrin sävyään. Lehden helmikuussa 1865 ilmestyneessä numerossa 21 julkaistiin Hessin kirjoitus, jossa tämä kiisti parjaavat väitteensä. Tämä kaikki soi Marxille ja Engelsille mahdollisuuden luopua vaatimuksesta kyseisen julkilausumansa julkaisemiseen. Samalla he kuitenkin tekivät päätöksen olla kirjoittamatta enää lehteen mitään. Lopullisesta välirikostaan »Social-Demokrat»-lehden kanssa Marx ja Engels ilmoittivat helmikuun 23. päivänä 1865 (ks. Marx ja Engels »Social-Demokratin» toimitukselle 23. helmikuuta 1865). Toim.
[2] Viittaus Joseph Bonaparteen (lisänimeltään Plon-Plon), Napoleon III:n serkkuun, jonka asuinpaikkana oli Pariisin Palais-Royal. Joseph Bonaparte oli erään bonapartistiryhmän johdossa, joka yritti johtaa kansanjoukot pois taistelusta vallitsevaa järjestystä vastaan laajan sosiaalisen demagogian ja Napoleon III:n politiikkaa vastaan suuntautuvan näennäisopposition avulla. Toim.
[3] »L'Association»-niminen ranskankielinen aikakauslehti, porvarillisten tasavaltalaisten vaikutuksen alaisina olleiden työväen osuuskuntien äänenkannattaja, ilmestyi vuosina 1864–1866 Pariisissa ja Brysselissä. Toim.
[4] Napoleon III asui Tuileriesissä. Toim.