Karl Marx

Työpalkka, hinta ja voitto

1865


Alkuhuomautuksia

Kansalaiset!

Ennen kuin käyn käsiksi varsinaiseen aiheeseen, sallikaa minun tehdä eräitä alkuhuomautuksia.[1]

Nykyisin vallitsee mannermaalla todellinen lakkoepidemia, ja palkankorotusvaatimus on tullut yleiseksi. Kysymys tulee käsiteltäväksi myös kongressissamme.[2] Teillä Kansainvälisen työväenliiton johtajina täytyy tässä tärkeässä kysymyksessä olla varma kanta. Sen tähden olen katsonut velvollisuudekseni käydä käsiksi asiaan perusteellisesti, silläkin uhalla, että panen kärsivällisyytenne kovalle koetukselle.

Toinen alkuhuomautus minun on tehtävä kansalaiseen Westoniin nähden. Hän ei ole teille vain esittänyt mielipiteitä, joiden hän tietää olevan työväenluokan keskuudessa äärimmäisen epäsuosittuja, vaan hän on puolustanut näitä mielipiteitä myös julkisesti luullen tekevänsä sen työväenluokan etujen nimessä. Jokaisen meistä täytyy kunnioittaa suuresti sellaista moraalisen rohkeuden osoitusta. Toivon, että esitelmäni jyrkästä sävystä huolimatta kansalainen Weston tulee sen lopussa näkemään, että olen yhtä mieltä siitä, mikä minusta näyttää olevan oikeana perusajatuksena hänen teeseissään, joita kuitenkin nykyisessä muodossaan pidän teoreettisesti väärinä ja käytännön kannalta vaarallisina.

Siirryn nyt tarkasteltavanamme olevaan asiaan.

 


Viitteet:

[1] Teos on Marxin kesäkuun 20. ja 27. päivänä 1865 I Internationaalin Pääneuvoston istunnoissa englannin kielellä tekemän selostuksen teksti. Selostuksen olivat aiheuttaneet I Internationaalin jäsenen Westonin puheenvuorot, kun tämä todisteli työläisten kannalta turhaksi palkankorotuksen ja teki tästä johtopäätöksen ammattiliittojen toiminnan »vahingollisuudesta».
Selostuksen teksti on säilynyt Marxin käsikirjoituksena. Sen julkaisi ensi kertaa 1898 Lontoossa Marxin tytär Eleanor otsikolla Value, price and profit (Arvo, hinta ja voitto) E. Avelingin esipuheella varustettuna. Johdanto ja kuusi ensimmäistä pykälää olivat käsikirjoituksessa vailla otsikkoa ja ne otsikoi Aveling. Tässä laitoksessa kaikki otsikot paitsi yleisotsikkoa on säilytetty ennallaan. Toim.

[2] Väliaikaisten sääntöjen edellyttämän Brysselin kongressin asemesta 1865 Lontoossa kutsuttiin koolle alustava konferenssi. Se oli koolla 25.–29. syyskuuta 1865, ja sen työhön ottivat osaa Pääneuvoston jäsenet ja eri jaostojen johtajat. Konferenssissa kuultiin Pääneuvoston selostus sekä vahvistettiin sen finanssikertomus ja tulevan kongressin päiväjärjestys. Marxin johdolla valmistellulla ja pidetyllä Lontoon konferenssilla oli suuri merkitys Internationaalin muotoutumisen ja järjestöllisen rakentamisen kannalta. Toim.