Friedrich Engels

Engels Minna Karlovna Gorbunovalle

1880


Kirjoitettu: 5. elokuuta 1880
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 340–342. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine


 

Pariisiin

Lontoo, 5. elokuuta 1880

Arvoisa rouva!

Biarritziin lähettämieni muutaman rivin jatkeeksi voin sanoa Teille ainoastaan, etten tosin keksi, mitä muita asiakirjoja ja selontekoja voisin Teille suositella kuin Teidän itsenne viimeisessä arvoisassa kirjeessänne luettelemat. Mieleni tekee kuitenkin koululomien jälkeen, kun eräät tuttavani ovat palanneet, ottaa asiasta edelleen selvää, ja mikäli löydän jotakin uutta, lähettää Teille Moskovaan tai tiedottaa siitä. Jotta sellainen kirjeenvaihto näyttäisi aivan vaarattomalta, kirjoitan englanniksi ja allekirjoitan E. Burns. Sieltä käsin voisitte tiedonantonne osoittaa Miss E. Burns, 122, Regent's Park Road, N.W., London. Ei ole tarpeen panna toista kuorta sisään, kyseessä on kälyni tytär.

Olen lukenut suuresti kiinnostuneena tiedonantonne toiminnastanne Moskovassa sekä Teille avautuneesta tilaisuudesta pystyttää zemstvon[1] puheenjohtajan avustamana ammattikoulu; meilläkin on täällä tilastokertomukset Venäjän kaikista maaseudun paikallishallinnoista ja yleensä mainiota aineistoa Venäjän taloudellisista oloista. Minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä tilaisuutta silmäillä niitä, koska ne ovat Marxin hallussa, hän taas on perheineen merikylpylässä.[2] Sitä paitsi tämä auttaisi vähän minua vastaamaan kysymykseenne,[3] koska tässä on tarpeen kyseisen kotiteollisuuden alan, sen toiminnan, sen tuotteiden ja niiden kilpailukyvyn tuntemus, minkä voi saada vain itse paikalta. Yleensä minusta näyttää siltä, että Teidän mainitsemanne teollisuudenalat ainakin suurimmalta osaltaan pystyvät kyllä ajankin pitkään kilpailemaan suurteollisuuden kanssa. Kyseessä olevat teolliset mullistukset tapahtuvat tavattoman hitaasti, Saksassa ei ole vieläkään saatu syrjäytetyksi kokonaan kangaspuita monilla aloilla, joista ne ovat Englannissa väistyneet jo 20–30 vuotta sitten. Venäjällä arvelisi asian sujuvan vieläkin hitaammin. Pitkä talvi antaa siellä talonpojalle niin paljon vapaata aikaa, ja jos hän saakin tienatuksi jotain päivässä, niin on se aina vain hyödyksi. Tosin nämä alkukantaiset tuotantomenetelmät häviävät välttämättömästi, ja jossakin korkealle kehittyneessä teollisuusmaassa, kuten esimerkiksi täällä, voitaisiin väittää olevan inhimillisempää jouduttaa tätä ha-joamistapahtumaa kuin pitkittää sitä. Mutta Venäjällä asiat saattavat hyvinkin olla toisin, sitäkin suuremmalla syyllä, koska siellä on tietty näköala valtaviin muutoksiin koko poliittisessa tilanteessa. Ne pienen pienet lievityslääkkeet, jotka ovat, kuten Te olette saattanut vakuuttua, Saksassa ja muuallakin antaneet vähäveristä hyötyä, voisivat Venäjällä kenties siellä täällä auttaa kansaa pääsemään poliittisen kriisin ylitse ja pitää käynnissä teollisuutta niin pitkään, kunnes kansa oppii puhumaan omasta puolestaan. Ja koulut nähtävästi auttaisivat kansaa jossain määrin ymmärtämään, mitä nimenomaan sen tulee sanoa. Ja siinä kantavat kortensa kekoon jotenkuten kaikki todelliset valistuksen ainekset, joita kansan keskuuteen levitetään. Teknillinen opetus pääsisi ehkä parhaiten päämääränsä perille, jos se toisaalta yrittäisi järkiperäistää tuotannon harjoittamista ainakin elinkykyisillä ja tavanomaisilla teollisuuden aloilla ja antaisi lapsille niin paljon teknillistä yleistietoa, että heidän olisi helpompi siirtyä muille teollisuusaloille. Tällaisten yleisten asioiden lisäksi on vaikeata sanoa mitään täältä matkojen takaa. Vain se näyttää minusta aika varmalta, ettei Moskovan kuvernementista vielä kovinkaan pian tule suurteollisuuden keskusta, koska se on etäällä kivihiilialueista eikä polttopuu enää nytkään riitä. Jokin kotiteollisuuden laji, niin taajaan kuin se vaihteleekin, saattaisi säilyä siellä joksikin aikaa siinäkin tapauksessa, että yksittäisille suurtuotantolaitoksille annettaisiin kehitysmahdollisuudet suojatullien turvin, kuten Šujan ja Ivanovon puuvillateollisuudelle Vladimirin kuvernementissa. Kuitenkin voi talonpoikia auttaa viime kädessä vain se, että he saavat enemmän maata ja viljelevät sitä yhteisvoimin.

Teidän tiedotuksenne kyläyhteisön ja arttelien alkavasta hajoamisesta saavat vahvistuksensa meille toiseltakin taholta saapuneista uutisista. Siitä huolimatta tämä hajoaminen voi kestää hyvin kauan. Ja koska yleinen virtaus Euroopassa kulkee aivan vastakkaiseen suuntaan ja saa seuraavan järistyksen sattuessa pakostakin valtavan voiman, niin sopii odottaa, että Venäjälläkin, jossa on sentään viimeisten 30 vuoden aikana noussut esiin niin monia kriitillisiä älyjä, tämä virtaus tulee ajoissa riittävän voimakkaaksi voidakseen vedota kansan tuhatvuotiseen luonnonvoimaiseen yliteistyöpyrkimykseen, ennen kuin se kokonaan sammuu. Tästä syystä olisi tarkasteltava myös tuotannollisia yhteenliittymiä ja muiden yhteenliittymien levittämistoimenpiteitä kansan keskuudessa Venäjällä toisesta näkökulmasta kuin Lännessä. Pienen pieniksi lievityslääkkeiksi ne tosin jäävät aina.

Kunnioittaen
F. Engels

 


Toimituksen viitteet:

[1] — zemstvo — Venäjän paikallinen itsehallintoelin. Toim.

[2] Elokuun alusta syyskuun 13. päivään 1880 Marx oli perheineen lomalla Ramsgatessa. Toim.

[3] Gorbunova pyysi Engelsiltä opastusta kotiteollisuuskoulutuksen järjestämisessä Venäjällä. Toim.