Kirjoitettu: 26. kesäkuuta 1884
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 381–382. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
122, Regent's Park Road, N. W.
[Lontoo,] 26. kesäkuuta 1884
Madame!
Litografioidun lehden,[1] josta olette ystävällisesti kertoneet minulle, tunnen jo nimeltä, mutta minulla ei vielä ole ollut tilaisuutta nähdä yhtään kappaletta.
Etteköhän tee hieman vääryyttä maanmiehillenne? Meillä kummallakaan, Marxilla ja minulla, ei ollut syytä valittaa heistä. Jos ovat jotkin koulukunnat erottautuneet enemmän vallankumouksellisen intonsa kuin tieteellisten tutkimustensa ansiosta, jos toisinaan on tapahtunut hoipertelua ja tapahtuu vieläkin, on toisaalta ollut myös kriittistä henkeä ja tutkimuksille omistautumista jopa puhtaasti teoreettisella alueella, mikä on kansakunnan arvoista, mikä on synnyttänyt Dobroljubovin ja Tšernyševskin. En puhu ainoastaan aktiivisista vallankumouksellisista sosialisteista, vaan myös venäläisen kirjallisuuden historiallisesta ja kriittisestä koulukunnasta, joka on äärettömästi korkeammalla kuin mitä kaikkea Saksa ja Ranska ovat aikaansaaneet virallisen historiatieteen alalla. Ja jopa aktiivisten vallankumouksellisten parissa ovat aatteemme sekä Marxin uudelleen muokkaama taloudellinen tiede löytäneet aina ymmärrystä ja sympatiaa. Tiedätte varmaankin, että monet meidän töistämme on hiljan käännetty ja julkaistu venäjäksi, ja että kohta seuraa lisää, nimittäin Marxin »Filosofian kurjuus». Marxin pieni, ennen vuotta 1848 ilmestynyt kirjoitus »Palkkatyö ja pääoma» (»Наемный трудъ и капиталъ») kuuluu myös sarjaan ja on ilmestynyt tällä nimellä.[2]
Tunnen itseni äärimmäisen imarrelluksi siitä, että pidätte hyödyllisenä minun »Hahmotelmani»[3] kääntämistä. Vaikka yhä vieläkin olen hieman ylpeä ensimmäisestä yhteiskuntatieteellisestä työstäni, tiedän toki liiankin hyvin että se on nykyään täysin vanhentunut ja on täynnä paitsi puutteita myös »pukkeja». Pelkään sen saavan aikaan enemmän väärinkäsityksiä kuin hyötyä.
Lähetän Teille postitse kappaleen »Dühringin mullistusta jne».[4]
Mitä vanhoihin sanomalehtiartikkeleihimme tulee, niin niitä on nyt vaikeata löytää. Useimmat niistä eivät enää ole ajankohtaisia, mutta kunhan Marxin jälkeenjättämien käsikirjoitusten julkaiseminen antaa minulle kylliksi aikaa, ajattelin julkaista ne kokoomaniteessä huomautuksineen jne. Mutta se on vielä kaukaisessa tulevaisuudessa.
En oikein tiedä, mistä julkilausumasta englantilaisille työläisille puhutte. Voisiko se olla »Kansalaissota Ranskassa», Internationaalin julkilausuma Pariisin Kommuunista? Sen kyllä voisin lähettää Teille.
Jos terveyteni sallisi, pyytäisin saada vierailla luonanne; vaikka voinkin hyvin kotona, on minua kielletty käymästä kaupungilla. Jos osoittaisitte minulle sen suuren kunnian, että vierailisitte luonani, olen aina käytettävissänne iltaisin seitsemän tai kahdeksan maissa.
Ottakaa vastaan, Madame, syvin kunnioitukseni.
F. Engels
[1] — »Социалистическое Знание». Toim.
[2] 1880-luvun alkupuoliskolla Genèvessä julkaistiin monia Marxin ja Engelsin töitä venäjännöksinä: 1882 ilmestyi »Kommunistinen manifesti» sekä Marxin kirjoittama »Kansainvälisen työväenliiton säännöt», 1883 Marxin »Palkkatyö ja pääoma», 1884 Engelsin »Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi». Marxin työ »Filosofian kirjuus» ilmestyi 1886, ja Pietarissa julkaistiin 1885 »Pääoman» 2. osa. Toim.
[3] Friedrich Engels »Umrisse zu einer Kritik der Natlonaloekonomie» (Kansantaloustieteen arvostelun hahmotelma). Toim.
[4] Friedrich Engels, »Anti-Dühring. Herra Eugen Dühring tieteen mullistajana». Toim.