Kirjoitettu: 1884 © Timo Koste, Vesa Oittinen
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 377–378. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
Lontoo, 26. huhtikuuta 1884
Hyvä Kautsky!
Olen yrittänyt sekä kertonut kaikille täällä, että tekisin Bismarckille tempun ja kirjoittaisin jotakin (Morgan)[1] mitä hän ei mitenkään voisi kieltää. Mutta parhaalla tahdollanikaan en onnistu. Lukua monogamiasta ja loppulukua yksityisomistuksesta luokkavastakohtien lähteenä sekä vanhan yhteisön murtamisen pontimena en mitenkään voi laatia niin että ne sopisivat sosialistilain puitteisiin. Kuten Luther sanoo: Piru minut vieköön, en muuta voi!
Jutussa puuttuisi kokonaan mieltä, jos vain selostan »objektiivisesti» Morgania[2] enkä käsittele häntä kriittisesti, arvostele uudempia aikaansaannoksia, enkä esitä niitä yhteyksissä katsomuksiimme sekä jo saatuihin tuloksiin. Siitä eivät työläisemme kostuisi. Siis — kirjoita hyvin niin varmasti kielletään tai — kirjoita hunsvottimaisesti niin luvataan. Jälkimmäiseen en kykene.
Saan valmiiksi kai ensi viikolla (Schorlemmer on täällä taas maanantaihin asti). Siitä tulee runsaat 4 painoarkkia jos ei enemmän. Jos sitten luettuanne sen uskallatte painaa sen »Neue Zeitissä», niin saatte kantaa kaikki seuraukset ja minä pesen käteni. Jos kuitenkin olette järkeviä ettekä vaaranna koko lehteä yhden artikkelin vuoksi — painattakaa silloin juttu brosyyrina, joko sitten Zürichissä tai kuten »Nainen».[3] Se on sitten teidän asianne.
Luulen, että juttu on erityisen tärkeä kokonaiskatsomuksemme kannalta. Morganin avulla pystyimme esittämään aivan uusia näkökantoja, koska hänen esihistoriansa antaa meille tähän asti puuttuneen tosiasiallisen pohjan. Mitä epäröintiä Sinulla vielä lieneekään joidenkin esihistorian ja »villiyden» yksityiskohtien suhteen, tapaus on suvun myötä pääosaltaan ratkaistu ja esihistoria selvitetty. Ja siksi jutun pitää olla vakavasti muokattu, hyvin punnittu ja kaikkiin yhteyksiinsä saatettu — mutta myös kirjoitettu ottamatta sosialistilakia huomioon.
Pääkohtia on vielä: minun on osoitettava, kuinka nerokkaasti Fourier on niin monissa asioissa edeltänyt Morgania. Fourier'n sivilisaation kritiikki esiintyy vasta Morganin kautta kaikessa nerokkuudessaan. Ja tämä vaatii työtä...
[1] Friedrich Engels, »Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperä». Toim.
[2] Morgan, »Ancient Society», Lontoo 1877. Toim.
[3] August Bebelin teoksen »Nainen ja sosialismi» toinen, illegaalinen laitos painettiin Stuttgartissa Dietzin kirjapainossa, mutta ilmestyi zürichiläisen kustannusfirman Schabelitzin tuotteena otsikolla »Die Frau in der Vergangenheit, Gegenwart und Zukunft» (»Nainen menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa») vuonna 1883. Toim.