Friedrich Engels

Engels Nikolai Frantsevitš Danielsonille

1885


Kirjoitettu: 13. marraskuuta 1885
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 395–397. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine


 

Pietariin

Lontoo, 13. marraskuuta 1885

Arvoisa herra!

Sain molemmat kirjeenne 6. (18.) sekä 9. (21.) elokuulta Jerseyhon ja lähetin Teille heti toivomanne kirjeen[1] »Сѣверный Вѣстникъ» -lehteä[2] varten. Siitä lähtien välttämätön työ esti minua vastaamasta yksityiskohtaisemmin sekä näihin kirjeisiin että kirjeeseen 25. elokuuta (5. syykuuta).

En epäile, etteikö 2. osa[3] miellytä Teitä samoin kuin minua. Sen sisältämillä teoreetisilla kehittelyillä on tosiaankin niin äärimmäisen korkea taso, ettei tavallinen lukija tule näkemään vaivaa niiden syvyyksiin tunkeutumisessa ja loppuun asti tutkimisessa. Koemme tätä juuri nyt Saksassa, jossa koko historiallinen tiede on vaipunut niin syvälle että se tuskin voi vajota syvemmälle. Katederisosialistimme eivät ole teoreettisesti olleet paljoa muuta kuin aivan merkityksettömiä filantrooppisia vulgaaritaloustieteilijöitä ja nyt he ovat madaltuneet bismarckilaisen valtiososialismin yksinkertaisten apologeettojen tasolle. Heille 2. osa tulee aina pysymään seitsemällä sinetillä suljettuna kirjana. Eikös ole hyvä esimerkki siitä, mitä Hegel nimitti maailmanhistorian ironiaksi[4] se, että Saksan kohotessa ensimmäiseksi eurooppalaiseksi vallaksi saksalainen historiatiede surkastuu taas siihen kehnoon tilaan, johon se joutui Saksan syvimmän poliittisen alennuksen vallitessa kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen. Mutta niin on asiainlaita. Niinpä saksalainen »tiede» mulkoilee tätä uutta nidettä voimatta ymmärtää sitä; ainoastaan terve seurausten pelko estää sitä sen avoimesta arvostelemisesta, ja siksi virallinen taloudellinen kirjallisuus piiloutuu varovaiseen vaikenemiseen. 3. osa kuitenkin tulee pakottamaan heidät puhumaan.

Mitä tulee 3. osaan, minulla on nyt valmiina ensimmäinen alkutekstistä laadittu puhtaaksikirjoitus lukukelpoisena kopiona. Kolme neljännestä siitä on nykyisessä kunnossaan miltei julkaisuvalmista; mutta viimeinen neljännes tai ehkä kolmannes vaatii vielä paljon työtä: kyseessä ovat ensimmäinen osasto (lisäarvon ja voiton suhdelukujen välinen suhde) sekä seuraavat luottoa ja osittain myös maankorkoa käsittelevät osastot; sen lisäksi erilliset kohdat melkein joka osastossa. Parin viime kuukauden aikana minun oli tehtävä paljon muuta työtä, joka oli jäänyt laimin työskennellessäni yksinomaan 2. ja 3. osan parissa. Tämä tulee jatkumaan näin vielä jonkin aikaa, ja sen jälkeen 1. niteen englanninkielisen käännöksen tarkastaminen, joka on miltei valmis, tulee vaatimaan kaiketi vielä kuukauden lisää. Ehkä se julkaistaan 2 osassa, koska siitä taitaa tulla noin 1000-sivuinen.

Kiitän Teitä kovasti otteista tekijän[5] kirjeistä vuosilta 1879–1881.[6] Lukiessani niitä en voinut pidättyä surullisesta hymähdyksestä. No, mehän olemme niin tottuneita näihin anteeksipyyntöihin teoksen keskeneräisyyden johdosta! Aina kun hänen terveydentilansa esti häntä työskentelemästä, se painoi häntä raskaasti ja hän oli erittäin iloinen löydettyään jonkin teoreettisen puolustuksen sille, ettei teosta silloin saatettu päätökseen. Hän esitti minulle aikoinaan kaikki nämä argumentit; ne näyttivät rauhoittavan hänen omaatuntoaan.

Saatuani loppuun 3. niteen ja heti kun olen muiden käsikirjoitusten seasta valikoinut julkaistavaksi soveltuvan, tulen hyvin mielelläni yrittämään kerätä tekijämme kirjeen vaihdon tieteellisesti merkittävän osan, ja silloin tarvitsen ensi sijassa hänen kirjeensä Teille. Kunhan asia on niin pitkällä, palaan ystävälliseen tarjokseenne antaa käytettäväkseni näiden kirjeiden kopiot.

Minulla on usein tilaisuus lähettää Teille brosyyreja jne., tekijän teosten sekä omien kirjoitusteni uusintapainoksia jne., mutta en tiedä onko soveliasta lähettää niitä suoraan Teille. Olisin hyvin kiitollinen mikäli antaisitte minun tietää mitä minun on tehtävä.

Yhteisen ystävämme[7] terveys toivottavasti paranee, huolimatta hänen lääkäreidensä huonoista ennustuksista.[8] Jokainen häntä koskeva uutinen on aina tervetullut.

Kriisi, josta tekijä puhuu kirjeessään, oli todella poikkeuksellinen.[9] Tosiasiassa se jatkuu vielä, koko Eurooppa ja Amerikka kärsivät siitä tänäkin päivänä. Yksi syistä on pörssiromahduksen puuttuminen. Mutta pääsyynä on epäilemättä täydelleen muuttunut tilanne maailmanmarkkinoilla. Vuodesta 1870 ovat Saksa ja erityisesti Amerikka kohonneet Englannin kilpailijoiksi nykyaikaisen teollisuuden alalla, samalla useimmat muut Euroopan maat ovat kehittäneet oman teollisuutensa niin pitkälle että ne ovat lakanneet olemasta Englannista riippuvaisia. Seurauksena on, että ylituotantoprosessi on ulottunut paljon laajemmalle kuin aikaan jolloin se rajoittui pääasiassa Englantiin ja että se on — ainakin tähän mennessä — saanut kroonisen luonteen äkillisesti kärkevöityvän sijasta. Tämän aiemmin joka kymmenes vuosi ilmakehän puhdistaneen rajuilman myöhästymisen vuoksi täytyy tämän pitkään kestävän kroonisen depression valmistella romahdusta, joka on ennen kuulumattoman voimakas ja laaja. Tätä vahvistaa myös se, että tekijän mainitsema maatalouskriisi jatkuu tähän päivään asti ja on vallannut miltei kaikki Euroopan maat. Se tulee kestämään kunnes Amerikan läntisten preerioiden neitseellinen Черноземъ[10] on ammennettu tyhjiin.

Kunnioittavasti Teidän

P. W. Rosher[11]

 


Toimituksen viitteet:

[1] Tässä Danielsonin neuvon mukaan laatimassaan kirjeessä Engels ilmoitti »Severnyj Vestnik» -lehden toimitukselle mahdollisuudesta painaa tässä lehdessä Marxin julkaisematon kirje »Otetšestvennyje Zapiskin» toimitukselle, joka oli Marxin vastaus Mihailovskin artikkeliin »Karl Marx herra Žukovskin tuomittavana». Samalla Engels lähetti tämän kirjeen tekstin. Sitä ei kuitenkaan julkaistu »Severnyj Vestnik» -lehdessä, vaan ensi kerran venäjäksi lehden »Vestnik Narodnoj Voli» (»Narodnaja Voljan sanansaattaja») numerossa 5 vuonna 1886. Toim.

[2] »Severnyj Vestnik» (»Pohjolan sanansaattaja»), kuukausittain ilmestyvä kirjallis-tieteellinen ja poliittinen aikakauslehti, jota julkaistiin Pietarissa 1885–1898. Toim.

[3] — »Pääoman» 2. osa. Toim.

[4] Engels siteeraa tässä Hegelin lausuntoa hänen teoksensa »Vorlesungen über die Geschichte der Philosophie» (»Luentoja historianfilosofiasta») toisesta osasta. [Ks. G. W. F. Hegel, Werke, XIV osa, Berlin 1833, S. 62.] Toim.

[5] — Marxin. Toim.

[6] 25. elokuuta 1885 päivätyn kirjeen mukana Danielson lähetti Engelsille muutamia otteita Marxin kirjeistä Danielsonille (12. joulukuuta 1872, 15. ja 28. marraskuuta 1878, 10. huhtikuuta 1879, 12. syyskuuta 1880, 19. helmikuuta ja 13. marraskuuta 1881).
Danielson katsoi, että nämä otteet, joissa luonnehdittiin Englannin ja muutamien muiden maiden talouspulaa, ennen kaikkea finanssi- sekä agraarikriisiä ja jotka sisälsivät muutamia neuvoja »Pääoman» 1. osan venäjäntämisen suhteen, voisivat olla hyödyksi Engelsille hänen työssään »Pääoman» 3. osan sekä 2. osan esipuheen parissa. Toim.

[7] — Lopatinin. Toim.

[8] Viittaus Lopatinin pidätykseen Pietarissa 6. lokakuuta 1884. Lopatin pidettiin tutkintavankilassa vuoden 1887 toukokuuhun saakka ja sai 4. kesäkuuta käydyn »21:n jutun» yhteydessä kuolemanrangaistuksen, joka myöhemmin muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi Pähkinälinnassa. Toim.

[9] Kyseessä on Englannin ja muiden kapitalististen maiden taloudellinen kriisi, josta Marx kirjoitti Danielsonille 10. huhtikuuta 1879. Toim.

[10] — mustamulta. Toim.

[11] — Engelsin salanimi. Toim.